Kannanotot

Aloite Kansallinen Kokoomus r.p:n varsinaiselle puoluekokoukselle 11.-13.6.2010



Puotilan kokoomus ry:

SUOMEEN PERUSTETTAVA KODINTURVAJOUKOT

Uhat eivät ole väistyneet maapallolta, joten on ensiarvoisen tärkeää huolehtia riittävän ajoissa kriisivalmiudesta. Suomea uhkaavia tekijöitä ovat mm. aina yllätysaltis Venäjä, maapallon väestön räjähdysmäinen kasvu 9–10 miljardiin ihmiseen vuoteen 2050 mennessä, ilmastonmuutos, kulkutaudit ja mittavat luonnonkatastrofit. Mikä tahansa näistä voi minä hetkenä hyvänsä syöstä maailman infrastruktuurit kaaokseen, jolloin jokaisen maan puolustuskyky ja omavaraisuus joutuvat koetukselle.

Supistuvan armeijamme tueksi tarvitsemme lujan, koko maan kattavan puolustusjärjestön, Suomen kodinturvajoukot. Kodinturvajoukoista on hyvät kokemukset muissa Pohjoismaissa. Puolustusorganisaation hajauttaminen ja koko maan kattava organisaatio ovat vihollisen teknisen kehityksen takia entistäkin tärkeämpiä. Järjestö takaisi oikeudellisen suojan kriisitilanteissa nyt sijoittamattomille reserviläisille, sillä se antaisi oikeuden harjoitella kriisiajan tehtävään ja realistisen mahdollisuuden puolustaa maata tehokkaan organisaation osana, mikä nykylainsäädännön mukaan ei ole mahdollista. Armeija ja kodinturvajoukot olisivat koko yhteiskunnan kattava kansanarmeija, joten sotilasvallankaappaukset olisivat mahdottomuus. Tällainen järjestö nostaa lisäksi rauhan aikana maanpuolustustahtoa, talkoohenkeä ja yhteisöllisyyttä.

Muodostettavalle järjestölle tulee taata sisäinen itsehallinto, jotta se välttyisi liialta byrokratialta. Se tulee kuitenkin sitoa valtiovaltaan ja kiinteäksi osaksi ylimpiä sotilaallisia elimiä. Kustannustehokkuuteen pääsemiseksi rauhanajan toiminta olisi vapaaehtoista ja kriisiaikana pakollista. Toiminta tapahtuisi seuraavasti:

  • Kodinturvajoukkoihin sijoitettaisiin armeijan liikekannallepanovahvuuksiin kuulumaton reservi. Maakuntajoukot, Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ja osa reserviläisjärjestöistä sulautettaisiin kodinturvajoukkoihin. Myös vapaaehtoisille armeijaa käymättömille pitäisi antaa mahdollisuus kouluttautua kriisiajan tehtäviin.
  • Kriisiaikana tehtävinä olisivat mm. suojata ja osallistua armeijan ruoka-, ammus-, lääkintä-, polttoaine- ja vaatehuoltoon, vartioida sotavankeja tai organisoida karanteenialueita sekä erikoistua pioneeriaselajiin ja sen tukemiseen. Järjestö pystyisi oivallisesti varustautumaan vanhemmallakin kalustolla, joten lisähankintoja ei tarvittaisi.
  • Rauhan aikana kodinturvajoukkojen nuoriso-osasto nostaisi tulevien varusmiesten kuntoa jo ennen armeijaa opettaen leiriytymistaitoja, pesäpalloa, suunnistusta, ammuntaa, hiihtoa ja kamppailulajeja yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Senioriosaston tehtävinä olisivat toiminnan organisointi, perinteet ja rahoituksen turvaaminen.

Edellä sanotun perusteella Puotilan kokoomus ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Suomeen perustetaan kodinturvajoukot.


Puoluehallituksen kannanotto aloitteeseemme:

Muissa Pohjoismaissa on kodinturvajoukoilla pitkät perinteet. Niiden rooli on säilynyt ja viime vuosina jopa korostunut, kun muut Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta ovat voimakkaasti supistaneet asevoimiaan. Ruotsin viimeisimmän, kesäkuussa 2009 hyväksytyn, puolustuksen mukaan kodinturvajoukkojen vahvuutta kasvatetaan, niiden varustusta parannetaan ja tehtäviä lisätään. Suomessa kodinturvajoukoille ei ole sotien jälkeen nähty tarvetta suuren reservin ja alueellisen puolustusjärjestelmän vuoksi. Myös viittaukset sotien jälkeen lakkautettuun Suojeluskuntajärjestöön ovat tyrehdyttäneet keskustelun mahdollisista kodinturvajoukoista. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta on laskettu viimeisen vajaan kahden kymmenen vuoden aikana runsaasta puolesta miljoonasta nykyiseen 350 000:en. Vahvuuden lasku on perustunut turvallisuusympäristömme muutoksiin, ikäluokkien pienenemiseen, materiaalin vanhenemiseen ja henkilöstön sitoutumiseen yhä enemmän yhteiskunnan toiminnan turvaamiseen kriisiaikana muissa kuin sotilaallisissa tehtävissä.

2010- luvun puolivälissä joudumme jälleen uudelleen arvioimaan puolustusvoimien sodan- ja rauhan ajan rakennetta. Oletettavissa on, että 2020-luvulle tultaessa puolustusvoimien vahvuus on huomattavasti nykyistä pienempi. Sen sijaan jäljelle jäävät joukot voidaan varustaa nykyistä paremmin. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2009 mukaisesti puolustushallinto on selvittämässä, miten tulevaisuuden puolustusvoimat rakentuvat. On oletettavaa, että yleinen asevelvollisuus säilyy ja takaa siten laajan reservin puolustusvoimiemme käyttöön. Tässä yhteydessä tulee tarkasteltavaksi laajan reservimme käyttö sen jälkeen, kun se vapautuu puolustusvoimien sodan ajan tehtävistä.

Yleinen asevelvollisuus on yksi merkittävä tekijä korkean maanpuolustustahdon ylläpitäjänä. Kodinturvajoukot olisivat yksi mahdollisuus turvata reservillemme nousujohteinen ura sen jälkeen, kun reserviläinen vapautuu puolustusvoimien sodan ajan tehtävistä.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi seuraavan ponnen:
”Kokoomus katsoo
tarpeelliseksi, että puolustushallinto tutkii rakennemuutoksen suunnittelun yhteydessä kodinturvajoukkojen perustamista yhtenä vaihtoehtona turvata laajan reservimme käyttö myös sen jälkeen, kun se on vapautunut puolustusvoimien sijoituksista.”